kirjoitin eilen niin väärin, myös yhdeksän saa suun reunat kohti lattiaa, en olisi uskonut
luulin että se riittäisi kertomaan että olen riittävän ok mutta ei
eikä asiaa auta kroisantti ja kahvi, ei alkuunkaan
yksi paperi jossa ympyröitynä kymmenen ja täydet pisteet ei lohduta ollenkaan, ei ollenkaan
mutta kun kivun siirtää mielestä ja rinnasta nilkkaan ja katsoo valuvaa punaista muuttuu kaikki yhtäkkiä hyväksi
rintaa ei enää paina vaan kaikki kipu on nilkassa, kaikki, kaikki
eikä sekään kestä kuin hetken ja sitten kaikki on hyvin
hyvin siihen saakka kun saan seuraavan minuutta määrittävän paperin ja voin viiltää auki toisenkin
viiltää kauniin punaisen nilkkarenkaan
akillesjänteen kohdalle sattuu eniten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti